Sijoituskulta ja ALV — 0 % arvonlisävero Suomessa
Sijoituskulta ja ALV — miksi kulta on arvonlisäverovapaata Suomessa
Kysymys tulee usein ensin: kuinka voi olla mahdollista että ostaisin 4 000 €:n arvoisen kolikon eikä siitä maksettaisi euroakaan arvonlisäveroa? Suomen 25,5 %:n ALV on merkittävä osa hintarakennetta melkein kaikessa muussa mitä ostat — silti sijoituskolikko ja -harkko on kokonaan sen ulkopuolella.
Vastaus on EU-direktiivi 98/80/EY ja sen implementaatio Suomessa arvonlisäverolain 43 b §:ssä. Käyn tässä oppaassa läpi mitä laki tarkalleen sanoo, mikä tuote täyttää sen kriteerit, ja miksi tämä oikeasti on yksi houkuttelevimmista sijoitusverokohteluista Euroopassa.
Mitä AVL 43 b § sanoo
Arvonlisäverolain 43 b §:n mukaan sijoituskultana pidetään:
Kultaharkot ja -levyt, joiden pitoisuus on vähintään 995 tuhannesosaa (995‰) ja joiden paino on hyväksytty kansainvälisillä kultamarkkinoilla. Käytännössä tämä tarkoittaa standardipainoja: 1 g, 2,5 g, 5 g, 10 g, 20 g, 1 oz (31,1 g), 50 g, 100 g, 250 g, 500 g ja 1 kg. Painot on lueteltu neuvoston täytäntöönpanoasetuksen 282/2011 liitteessä III.
Kultakolikot, joiden pitoisuus on vähintään 900 tuhannesosaa, jotka on lyöty vuoden 1800 jälkeen, ja jotka ovat tai ovat olleet jonkin valtion laillinen maksuväline. Tähän kategoriaan kuuluvat esimerkiksi Etelä-Afrikan Krugerrand (91,67 % kultaa), Itävallan Vienna Philharmonic (99,99 %), Kanadan Maple Leaf (99,99 %), Britannian Sovereign ja Britannia, Yhdysvaltain American Gold Eagle sekä Australian Kangaroo.
Verohallinto julkaisee vuosittain listan hyväksytyistä sijoituskolikoista. Se on syytä tarkistaa jos suunnittelet harvinaisemman tuotteen ostoa — esimerkiksi kiinalainen Panda, meksikolainen Libertad tai eräät historialliset dukatit ovat hyväksyttyjä mutta niiden statuksen varmistus on tärkeää.
Sijoituskullan myynti, välitys, yhteisöhankinta ja maahantuonti ovat verottomia. Tämä tarkoittaa aidosti:
- Ostat suomalaiselta jälleenmyyjältä (Tavex, K.A. Rasmussen Oy jne.) — ei ALVia
- Ostat ulkomaiselta EU-jälleenmyyjältä (BullionStar Belgiasta, saksalaisilta toimijoilta) — ei ALVia
- Tuot maahan itse ostettua sijoituskultaa — ei ALVia (huomioi kuitenkin 10 000 € tulli-ilmoitusvelvollisuus fyysisessä rajanylityksessä)
Vertailun vuoksi: jos ostat kultakorun samasta kaupasta, hintasi sisältää automaattisesti 25,5 %:n arvonlisäveron. 1 000 € korussa arvonlisäveron osuus on 203 €, ja se on pysyvä häviö sijoitusnäkökulmasta koska et saa sitä takaisin myyntihetkellä.
Miksi laki on tällainen
Sijoituskullan arvonlisäverovapaus perustuu EU:n arvonlisäverodirektiiviin joka on ollut voimassa vuodesta 2000. Direktiivin tavoite oli poistaa vääristymä joka aiemmin syntyi kun kultaa käytettiin sekä sijoitustarkoituksena että teollisuuden raaka-aineena. Teollisuudessa ALV vähennettiin — sijoitusostoissa ei. Tämä vaikeutti sijoituskullan käyttöä maksuvälineenä ja arvonsäilyttäjänä.
Direktiivi harmonisoi kaikkien EU-maiden kohtelun. Kaikki jäsenmaat tarjoavat sijoituskullalle ALV-vapauden. Tämä tekee EU-alueen sisäisestä kultakaupasta yksinkertaista ja on syy, miksi esimerkiksi Belgiassa (BullionStar) ja Sveitsissä toimivat kansainväliset toimijat voivat myydä suomalaisille asiakkaille ilman verokohtelun tulkintaongelmia. Pohjoismaisten konsernien Suomen tytäryhtiöt (kuten K.A. Rasmussen Oy) ovat kotimaisia toimijoita.
Miksi kolikoilla on eri kriteerit kuin harkoilla
Kolikoiden pitoisuusraja on matalampi (900‰) kuin harkkojen (995‰). Miksi?
Historialliset sijoituskolikot kuten Krugerrand (91,67 % pitoisuus) ja American Gold Eagle (91,67 % pitoisuus) sisältävät seosmetallia jotta kolikot kestävät käyttöä. Puhdas 999,9-kulta on niin pehmeää, että kolikot naarmuuntuisivat, taipuisivat ja kuluisivat.
Direktiivi tunnusti tämän: kolikoita voidaan pitää sijoituskohteina vaikka pitoisuus on matalampi kuin harkoissa. Käytännössä 91,67 %:n Krugerrand sisältää täsmälleen 1 troy oz (31,1035 g) puhdasta kultaa — kolikon kokonaispaino on 33,93 g mutta metallin arvo lasketaan aina puhtaan kullan mukaan.
Ehto “lyöty vuoden 1800 jälkeen” ja “laillinen maksuväline” erottaa modernit sijoituskolikot antiikkikolikoista joilla on numismaattinen (keräily-) arvo. Antiikkikolikot eivät kuulu ALV-vapauden piiriin koska niiden arvo ei perustu ensisijaisesti kullapitoisuuteen.
Käytännön verotusseurauksia
Kolme käytännön asiaa jotka seuraavat suoraan tästä lainsäädännöstä:
Osto on yksityishenkilölle veroneutraali. Ei ilmoitusvelvollisuutta, ei verottajan seurantaa, ei mitään lomaketta täytettäväksi. Ostat Nettikullasta 5 000 €:n arvosta Krugerrandeja, saat kuitin sähköpostitse ja säilytät kuitin. Se on koko prosessi.
Ostohinta on läpinäkyvä. Kun myyjä ei maksa arvonlisäveroa, hinnoittelu perustuu suoraan spot-hintaan ja jälleenmyyjän kaupan lisään. Tämä tekee jälleenmyyjien vertailun helpommaksi. Voit vertailla suoraan lopullisia myyntihintoja.
Myyntihetkellä verotus on pääomatulon puolella, ei ALV:n puolella. Kun myyt sijoituskultasi (voitolla), sinut verotetaan luovutusvoitosta 30 %:lla (34 %:lla ylittävältä osalta), ei arvonlisäverotuksesta. Yksityiskohtainen käsittely: Sijoituskullan verotus Suomessa.
Jos ostat yritysasiakkaana
Yritysten kannalta sääntely on hieman monimutkaisempi. Kolme keskeistä poikkeusta yksityishenkilön kohteluun:
Sijoituskullan myyjä voi valita verollisuuden. Kolikoiden ja harkkojen osalta myyjä voi vapaaehtoisesti valita, että myynti on verollista. Jos ostat yrityksenä ja myyjä on tehnyt tämän valinnan, et silti maksa arvonlisäveroa koska käännetty verovelvollisuus siirtää verovelvollisuuden ostajalle (AVL 8 a §).
Käännetty verovelvollisuus B2B-kaupassa. Kun sijoituskullan verollisen myynnin ostajana on arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitty yritys, myynti käsitellään käännetyllä verovelvollisuudella, jolloin yritys ilmoittaa ja suorittaa arvonlisäveron myyjän puolesta (25,5 %) mutta samalla saa vastaavan vähennyksen jos kulta käytetään verolliseen liiketoimintaan.
EU-tavarakaupan yhteisöhankinta on verotonta. Suomalaisen yrityksen ostaessa sijoituskultaa toisesta EU-maasta yhteisöhankinta on verotonta AVL 72 f §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti.
Yritysten kohdalla verotus on siis tarkempi ja hyödyntää käännetyn verovelvollisuuden systematiikkaa. Yksityishenkilöille tämä ei näy ostohetkellä.
Muut jalometallit — hopea, platina
Sijoituskullan ALV-vapaus ei ulotu muihin jalometalleihin Suomessa. Sijoitushopeasta, sijoitusplatinasta ja sijoituspalladiumista maksetaan 25,5 % arvonlisävero ostohetkellä.
Käytännön ero on merkittävä: 1 kg sijoitushopeaan sijoitetaan noin 1 200 €:lla, mutta arvonlisäveron osuus on noin 245 € eli 25,5 % ostohinnasta. Tämä on pysyvä osa hintaa jota et saa takaisin.
Tästä syystä sijoitushopea on Suomessa vähemmän tavallista kuin sijoituskulta — verokohtelu tekee erosta merkittävän. Sijoitushopea toimii silti sijoituskohteena, mutta hintakehityksen tulee olla merkittävästi kultaa parempi jotta sijoitus kannattaa ALV-häviö huomioiden.
EU-alueella osa maista (esimerkiksi Viro ja Saksa) tarjoaa erityiskohtelun sijoitushopealle, jolla ALV on matalampi tai peritään vain kaupan katteesta. Suomessa tätä poikkeusta ei ole.
Tarkempi käsittely tarvittaessa
Yleisen sijoittajan tapauksessa nämä käytännöt kattavat 95 % tilanteista. Sijoituskullan arvonlisäverotuksesta löytyy tarkempi tekninen kuvaus Verohallinnon virallisesta ohjeesta joka on julkaistu vero.fi-sivustolla. Se on syytä tarkistaa jos:
- Ostat yrityksen kautta verolliseen liiketoimintakäyttöön
- Aiot ostaa suuria eriä (yli 50 000 €) tulli-ilmoitusrajojen kannalta
- Suunnittelet kansainvälistä holvipalvelua (BullionStar Singapore, Loomis Sveitsi)
- Käsittelet kuolinpesässä olevaa sijoituskultaa
Kaikissa näissä tapauksissa verokonsultin tai kirjanpitäjän neuvo on halpa vakuutus mahdollisia väärintulkintaongelmia vastaan.
Sijoituskullan koko verokäsittely mukaan lukien luovutusvoitto ja hankintameno-olettamat: Sijoituskullan verotus Suomessa.